PS. Oli siellä mummolassa myös tällaisia tarjolla, ja en sortunut!
11.9.2013 tein päätöksen: kesällä 2014 olen huippukunnossa.
Painoin 97,6kg, Jouluna 2013 painan 80kg.
Kesällä rullaluistelen mökille, 250km.
Tämä on kertomus siitä, kuinka teen sen.
torstai 24. lokakuuta 2013
Mummolalenkkiä ja lipsahduksia...
Tänään ei todellakaan ole ollut mikään energinen päivä. Ollut sellainen aikaansaamaton olo. Ja sellainen on valitettavasti ollut myös toiminta.
Aamu ei meinannut millään lähteä liikkeelle. Smoothiet vedettiin aamupalaksi ja sitten katsottiin Elielin kanssa idioottiboxia, Hyi. Tuo TV:n tapittaminen on yksi, minkä vähyydestä olen minulla todella iloinen ja tänään sitä tuli aamulla ainakin reilun tunnin verran katsottua. Tai minun puoliunessa vilkuiltua ja Elielin katsottua. Onneksi sentään hyväksi todettua lastenohjelma Doraa, eikä mitä tahansa mitä sieltä sattuu tulemaan. Joka tapauksessa liikaa..
Lounaaksi syötiin rahkaa, banaania, appelsiinia ja kaakaorouhetta.
Lopulta Elielin päikkäreiden jälkeen sain vähän energiaa ja houkuttelin Niinankin lenkille. Mummolaan! Ennen lähtöä vielä pari ruisleipää ja eiku menoks.
Jos rattaat on mukava lisävastus ylämäessä, niin on muuten kahden lapsen rattaat vielä mukavampi. Eliel käveli aluksi ja mentiin hitaasti, loppumatka ripeämmin. Aikaa meni 1h 30min ja kaloreita kului 667.
Mummi oli laittanut uunimakkaraa ja perunamuusia ja sitä menikin fetasalaatin kera turhankin suuri annos. Join sentään vettä, vaikka oli kylmää bisseäkin pöydässä houkuttelemassa.
Sen sijaan ruuan jälkeen sorruin pikkuveljen huoneessa avoimen turkin pippuri-pussin houkutukseen ja söin ne kaikki, sori Ilppö! Onneksi niitä ei hirveän paljon ollut.
Vähän tuli syötyä liikaa, ja etenkin harmittaa tuo alkupäivän aikaansaamattomuus. Kaloreita ehkä 2300 tänään tuli syötyä.
Huomenna parempi päivä ja kovempi treeni.
Hyvää yötä!
PS. Oli siellä mummolassa myös tällaisia tarjolla, ja en sortunut!
PS. Oli siellä mummolassa myös tällaisia tarjolla, ja en sortunut!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Makkaraa, pullaa ja karkkeja, nam!
VastaaPoistaTäytyy sanoa, että hämmästyttävän helppoa on oman kuluneen puolentoista kuukauden laihdutuskuurin ajan ollut olla ilman pullaa ym. vastaavia juttuja, terveellinen ruoka hedelmineen ja tuoreine kasviksineen on nin hyvää, ettei jotenkin tunnu muuta kaipaavankaan.
Mutta toisaalta, elämän tarkoitus ei ole kärvistellä ilottomasti, vaan pyrkiä onnellisuuteen. Niinpä tulee suoda itselleen sopivasti herkuttelua. Omantunnontuskat kannattaa jättää pahempia syntejä varten, niillekin on aikansa!
Ihan totta, mutta yritän tuon pullan ja karkin pitää täyspannassa tuonne jouluun asti. Se vain tuntuu oikeasti menevän sinne ihan toiseen mahaan; ei vähennä yhtään muuta syömistä ja voisin helposti vetää vaikka 5 pullaa ja vähän pelottaa, että yhteen koskettua siihen se menisi. En kuitenkaan tosiaan, jos näin tapahtuisi, niin siitä mitenkään järkyttyisi. Yksi terveellinen päivä ei tee laihaksi, mutta ei yksi epäterveellinenkään päivä tee läskiksi. Vain jatkuvuus loppupeleissä ratkaisee.
PoistaTuo on muuten ihan totta, että ei niitä herkkuja kyllä kaipaakaan. Ja olen kyllä sitä mieltä, että enemmän nuo herkut johtavat ihmisiä siihen epäonnellisuuteen (huonomman terveyden kautta) kuin onnellisuuteen. Hyvässä seurassa sosiaalisen tapahtuman pienenä lisänä niillä on oma paikkansa, mutta vaikka nuo poistettaisiin kokonaan maailmasta niin tuskin sillä olisi hirveästi muuta kuin hyvää vaikutusta :)